Joulutunnelmia

"Tällä viikolla tehtiin niin, että kaikille annettiin käteen nuken osat, ja ne piti täyttää ja ommella kiinni. Nyt alkavat kaikki nuket olla valmiita. Kemi, Simo, Pietu ja Samuli lähtivät äsken pyörävarastolle,  kun Arto oli tulossa niitten kanssa siivoamaan sitä varastoa.

          Cd:n teko on ollut vähän jäissä. Laitteet on kyllä tullut, mutta nukkejen kanssa on niin kiirettä, että ei varmaan ehditä jouluksi sitä cd:tä valmistaa. No, ei se mitään. Onhan meillä tässä näitä nukkeja.

Nuket valmistuvat ja samalla keskusteltiin:

- Vois nukkua tunnilla, jos ossais pittää silimät auki. Ois opettajilla haastetta!

- Mutta entä sitte, jos ruppee kuorsaamaan?

- Meijän yks kissa kuorsaa. Se voi kyllä johtua siitä, että se on vähä lihava.

- Nelijävuotijailla on pää yhtä leviä ku hartijat.

- Mulla kait on liian leviät hartijat.

- No, en ihmettele ollenkaan!

- Näinkö tää on?

- Mutta voin mää tuua sen illalla.

- Heheeh, heh, heh...

- Tämäpä on oikiastaan aika rentua.

- Joo...

- Manga mongers...

- Jag tycker om manga.

- Eihän Harri oo koulussa?

- Häh?

- Meillä mennee matikantunti.

- Häh?

- Toi on vääränväristä lankaa.

- Joo.

- BIRGITTA!

- Nii, vissiin...

- Sillä ei oo ees mittää, mihin se sitä käyttäis.

- Ota hoppi!

- Ai näillä nukkeilla? 400?

- Eiköhän tää oo jo hyvä.

- Tässon reikä!

- Mun pittää lähtee sairaalaan...

- Nelijä pullua?

- Ei ku nelijä litraa.

- Pojat on kuitenki lähteny kauppaan.

- Saako käyä pihalla?

- Pihalla?

- Tupakilla?

- Pihalla?

- Tupakilla? 

(Matkitaan Jope Ruonansuuta?)

- Riittääkö kaks solomua?

- Kattokaapa ku nätti käsikoru!

- Mite hinta?

- 50

- 17

- 2

- 5

- Joo, 5.

- Nii, varsinkaan Jarno.

- Ku äiti ostaa mulle...

- Aika härkit jutut tuolla.

- Laittoikko nää sen toisen käjen kiinni?

- Te haukutte sen kuitenkin iha lyttyyn.

- Ei haukuta tällä kertaa.

- Sieltä ei sitte oteta niitä kuvia pois.

- Joo, jaksaiski ommella tän.

- Ei vissii.

- Pietu mielissää.

- Ootko varma, että keulii?

- No... Pitää hyväksyä... Adoptoitu...Tällä on hienot pulisongit. Miten tää  pittää laittaa? Tälleenkö?

- Katoppa Riksu!

- Älkää pelleilkö...

- Nämä mennee pikku lapsille.

- Milena, sää oot nyt kaikkein tylsimmällä alueella.

- Mitä?

- Häh?

- Nyt en kyllä ymmärtäny.

- Olin koiran kans lenkillä, ku kunnantalon pihassa oli lumisota.

- Mihin se on muuten jääny?

- Hei, rauhotu!

- Niitä kuvia on ärsyttävää poistaa.

- Henkka, soitakko nää Sirkulle?

- En varmasti!

- Et ota nii monta kuvvaa!

- No, niin.

- Tämän silimä.

- No, voi hyvvää päivää!

- Tällä on yks silimä hukassa.

- Se on ihan Janitan näkönen.

- No, ei tosiaan, mää on rumemmannäkönen.

- On kyllä kaunis poika.

- Hei, mitä täällä nyt paiskotaan?

- Henkka, käy ostamassa meille ruokaa.

- Ok.

- No, vitsillä.

- No, joo.

- Tässä on meijän mutantti.

- Mitä sää teit sen silimälle?

- Komia.

- Aivan kauhia.

- Arttu, tee mulle silimät... eiku siis tälle.

- Entä, jos joku näistä on... Jos tällä on vain yksi sililmä?

- Tästä piti tulla poika.

- Tuo tällekki.

- Et omista sentin kolikoita?

- Enpä.

- Se pyöristetään viiteen senttiin.

- Meillä on yhen ja kahen sentin kolikoita.

- Niin meilläki.

- Tän korva on järkyttävä.

- Älä tee siitä järkyttävää.

- Siitä tuli jo.

- Ei saa käyttää voimasanoja!

- Perttu, sakset!

- En oo perttusakset!

- Älä nyt lattialle niitä visko.

- Ja verta vuotaa.

- Veren vuodatus.

- No, pitäiskö hakkee laastari?

- Mun pittää hakkee laastari.

- Matti.

- Pinatti-Matti

- Minä en rehuja syö.

- Henkka, aukase ikkuna.

- En.

- Ei saa höpöttää...

- No, mutta Riikka...

- Kato, täällä on tämmönen reikä... täälä... ihan itestään...

- Mä muistan vieläki, ku mut yritettiin leirikoulussa tappaa...=)

- Ne on oikeesti ihan hyviä... ku niitä alakaa lukkeen ni alakaa naurattaa ihan järesti..."

- Silja H.
- Janita K.
- Milena H.

Maaginen päivä

"Tänään pyörittelemme palloja. Eli siis huovutamme. Tänään on maaginen päivä kahdestakin syystä: Ensinnäkin on 11. päivä marraskuuta vuonna 2011 eli 11.11.2011. Ja toiseksi saimme vihdoinkin valmiiksi video-hakemuksen kummiluokaksi.

          Nyt sitten luokassa on iloinen hälinä, kun pyörittelemme palloja. Videohakemuksen tekeminen oli aika hästäystä. Jouduimme kuvaamaan monta kertaa, kun kaikki ei mennytkään nappiin yhdellä kuvauksella. Birgitta sanoi olevansa tyytyväinen videoon, joten rauha maassa. Pojat lähtivän viemään videota postiin + jotain muuta pakettia. (Kikka tuli tänne?) Birgitta rupesi leikkaamaan nukkeja. Janita yrittää saada Pertulta huovutusneulaa. Kikka kuvaa Janitan kameralla. Perttu palasi välitunnilta... Osa meistä siis oli välitunnillakin täällä luokassa tekemässä näitä hommia... Enää ei ole niin rauhallista...En tiedä enempää, heh! :). Ysiläiset tuli tänne kadehtimaan meidän hienoja koruja. Nyt Heli jo tekee valmiista palloista koruja. On muuten paljon eri kokoisia ja eri värisiä palloja. Tytöt innostuivatkin nyt sitten tekemään koruja. Hyvä!

          Pojat alkavat suunnitella  logoja yrityksille. No, nyt täällä taas riehutaan...joku yrittää mennä ikkunasta ulos (?). Välillä ei kyllä uskoisi, että eskari on jo käyty!

           Ensimmäinen nukeista - Vertti - lähtee tänään adoptiokotiin, siis omaan kotiin. Oli sovittu, että Vertin otsalle laitettaisiin vähän enemmän hiuksia, mutta se sai nyt jäädä.  Adoptiopaperit ym. toimitetaan myöhemmin. Vertti sai hyvän kodin.

           Helmi-Riitta tekee suomiväreillä - siis valkoisella ja sinisellä - itsenäisyyspäiväkoruja. :) Birgitta vaan hurruuttellee ompelukonneella hirviää vauhtia. :) Nyt pittää mennä viimeiselle välkälle!"

-Silja H.

Liikeideat paperille

Tänään kirjoitimme liikeideat paperille. Olivathan ne tiedossa ja mielessä  olleet jo pitkään...

Pertun Pyörä

"Pertun Pyörä on Kestilän peruskoulun 8. luokan yrittäjyyskurs-silaisten syksyllä 2011 perustama yritys, jonka tarkoituksena on antaa omistajilleen tarpeettomaksi käyneille polkupyörille.

                 Otamme pyörät vastaan lahjoituksina, korjaamme ja tuunaamme ne, jonka jälkeen pidämme Kestilässä pyörähuutokaupan. Näin saaduista tuloista lahjoitamme 10 % Mannerheimin lastensuojeluliitolle.

                Yrityksemme pyrkii olemaan ympäristöystävällinen ja noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Pyörä, joka on käynyt tarpeettomaksi toiselle, saattaa jollekin toiselle olla hyvinkin tarpeellinen; aina ei tarvitse ostaa uutta pyörää, vaan hyvän ja turvallisen pyörän voi saada myös vanhasta pyörästä. Näin ne pyörät, jotka ilman Pertun Pyörää kenties olisivat päätyneet kaatopaikalle, saavat uuden onnellisen omistajan."

Pietu ja Pessi

"Nukkepuoti Pietu & Pessi on Kestilän peruskoulun 8. luokan yrittäjyyskurssilaisten perustama yritys, joka valmistaa ja myy itse tehtyjä Pietu & Pessi  -nukkeja. 

                 Olemme valmistaneet mallinuket, joita olemme myös mainostaneet kuntatiedotteessa ja Siikajokilaakson lehtijutun yhteydessä. Otamme vastaan tilauksia ja valmistamme nuket tilaajan toivomusten mukaan. Tilaaja voi halutessaan vaikuttaa nuken ihon, hiusten ja silmien väriin sekä sukupuolen. 

               Jokainen nukke saa mukaansa tuoteselosteen, jossa ilmoitamme paitsi käytetyt materiaalit myös kerromme jokaisen nuken persoonallisen tarinan. Tilaaja saa adoptiotodistuksen - nuket luovutamme vain hyviin koteihin. Lahjoitamme muutaman nuken paikalliseen päiväkotiin, vanhainkotiin ja kehitysvammaisten asuntolaan. 

              Pyrimme mahdollisuuksien mukaan valmistamaan nuket kierrätysmateriaaleista toteuttaen näin kestävän kehityksen periaatteita."

Satu-Maija

"Satu-Maija on Kestilän peruskoulun 8. luokan yrittäjyyskurssilaisten perustama yritys.

                 Satu-Maijan tarkoituksena on julkaista joulumyyntiin satu-cd: luemme cd:lle sekä klassikkosatuja että itse kirjoittamiamme satuja. Lisäksi laulamme cd:lle satujen aiheisiin sopivia lauluja. 

               Mainostamme tuotetta kuntatiedotteessa, kauppojen ilmoi-tustauluilla sekä kunnan ilmoitustauluilla. Paitsi että otamme vastaan tilauksia, myymme satu-cd:tä myös joulumyyjäisissä ja suoramyynnillä paikallisiin yrityksiin ja koteihin. Kohderyhmänä ovat etupäässä Siikalatvan kunnan asukkaat."

**** 

Teimme myös huovutusjuttuja: heijastimia ja helmiä...ideoita tulee koko ajan lisää.

-Silja H.

                      

Yrittäjyyttä musiikin tahdissa

"Musiikinopettaja ei ollut tänään koulussa, joten Birgitta ajatteli, että pidetäänpä yrittäjyyskurssia musiikin tahdissa. Ei meillä loppujen lopuksi kuitenkaan mitään musiikkia ollut, mutta pyöriteltiinpä palloja ja päivitettiin blogia..."

-Tuntematon

Yrityskummi Erkka

Helanderin Erkki kävi puhumassa kasien yrittäjille yrittäjyydestä yleensä ja myös omasta toiminnastaan yrittäjänä. Erkillä on takana pitkä ura urheilun parissa, sillä hän on toiminut 23 vuotta Suomen urheiluliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkönä, mikä sekin oli hänen mukaansa eräänlaista yrittämistä. Tämän jälkeen hän on pyörittänyt omaa yritystään EH-Sportia.

          Yrittäjän työstä Erkki kertoi monia mielenkiintoisia asioita. Vaikka päivät urheiluvalmentajan työssä olivat pitkiä, sitä ne ovat myös yrittäjän työssä. Mitään ei tule valmiina, vaan kaikesta on huolehdittava itse.  Markkinointi saattaa myös olla ongelmallista. Miten löydän juuri omalle yritykselleni sopivan tavan markkinoida? Lehtimainonta on kallista, ja se ei aina välttämättä tavoita juuri sitä asiakaskuntaa, jota yrittäjä tavoittelee. 

     Pienyrittäjän on syytä pitää jalat maassa ja maltti mielessä, vaikka toisaalta joskus täytyy tehdä uhkarohkeitakin ratkaisuja. Maalaisjärjen käyttäminen on sallittua. Yrityksen liikeidea ei Erkin mukaan saa olla liian rajoittava; myös tässä kannattaa käyttää järkeä.  Yrittäminen vaatii perusteellista paneutumista asiaan, ja kaikki mahdollinen hyvä ja käyttökelpoinen koulutus kannattaa käyttää hyödyksi. 

        Työtunteja ei kannata laskea, ja toisaalta yrittäjällä on oma vapaus pitää lomaa silloin, kun siltä tuntuu. Moni yrittäjä on valitettavasti ajanut itsensä väsyksiin. Raha ei kuitenkaan ole tärkeintä - tärkeintä on sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi.

         Kaikille jäi varmasti mieleen se, että Erkki oli  lähettänyt Bill Clintonille magneettirannekkeen, ja Yhdysvaltain tuolloinen presidentti todellakin vilkutti eräässä lehtikuvassa yleisölle magneettiranneke ranteessaan... Ja me luokassa pyörittelimme ihmeissämme käsissämme Valkoisesta talosta lähetettyä kiitoskorttia, jossa oli Clintonin omakätinen  allekirjoitus.

YRITTÄJYYS ON YKSI MAHDOLLISUUS...

Kiitos mielenkiintoisesta tunnista!

-Birgitta

Olikohan niitä kaikkiaan viisi (vai seitsemän)

"Tänään aamulla Riikka oli saanut soiton Kestilän Myllyläntieltä, jossa oli ollut tarpeettomina polkupyöriä. Soittaja luovutti ne Pertun Pyörä -yritykselle korjattavaksi ja tuunattavaksi ja edelleen - sitten joskus - huutokaupattavaksi. Olikohan niitä pyöriä kaiken kaikkiaan viisi (vai seitsemän?) Joka tapauksessa suurkiitos lahjoittajille. Osa pyöristä oli niin hyväkuntoisia, että niitä ei juurikaan tarvitse korjailla, ehkä pelkkä tuunaus riittää. Lisäksi mukana oli erilaisia varaosia.

                Olittepa hyvännäköistä porukkaa, kun tulitte pyörinenne koululle..." :)

-BIV

Lehtijuttu Siikkikseen

"Siikajokilaakson toimittaja Sari Junnonaho tuli käymään. Hän tekee meistä jutun lehteen, joten hän haastatteli meitä, ja kerroimme hänelle, minkälaisia yrityssuunnitelmia meillä oli ja mitä olimme jo tehneet. Hän otti meistä muutamia kuvia - me ja nuket - me ja pyörät.
                    Nyt täytyykin kiiruhtaa opontunnille!"

-Silja H.

Pyöränhakureissu

Riikka sai  keskiviikkoiltana puhelun pyöristä, jotka saisi noutaa täältä Kestilästä, Myllyläntieltä. Niin me - Simo, Eetu, Heli, Teete, Riikka, Henkka, Silja ja minä - sitten lähdimme torstaiaamuna hakemaan niitä.

           Ilma oli kylmä, mutta ei se haitannut. Matkakin oli aika pitkä... melkein kerkesi tunto lähteä jaloista. Haettiin Teeteltä kolme ihan hyvää pyörää ja Eevalta neljä tosi vanhaa pyörää. Ne olivat ihania! :) Sillä aikaa toiset valmistivat nukkeja.

Suuret kiitokset lahjoittajille!

-Silja P.

Pietu ja Pessi

"Luettiin aluksi Johannan arvostelu Siri Kolun novellista PI - pelko ihmisissä. Se oli julkaistu Kainuun Sanomissa.

Vaihdoimme tuntien paikkaa, mutta vain tällä viikolla: teemme tänään yrityshommia ja ensi perjantaina on sitten äikkää ja historiaa.

Valitsimme nimen nukkeyritykselle: siitä tuli siis Pietu & Pessi. Toimitusjohtajaksi valittiin Silja P. ja tiedottajaksi Kemi.

- Eetu

"... se on KOLMIO!"

"Aloimme tehdä liukuhihnasarjatuotantona Pietu & Pessi -nukkeja. Täällä on vähän hälyä. Pojat laittavat toisten penkeille nastoja. Nyt he ottivat kävelykeppini ja lähtivät jonnekin. Riksu ja Silja hakivat yhden pyörän jostakin. Nyt meillä on ainakin kolme pyörää, tai oikeastaan kaksi runkoa ja yksi kokonainen pyörä. Soittoja on tullut Piippolasta kaksi, Rantsilasta yksi ja Pulkkilasta yksi.

Siikajokilaaksosta soiteltiin, että sieltä tulee toimittaja haastattelemaan meitä ensi viikolla."

-Janita

"Mukavaa touhua kieltämättä! Osman tuli ihastelemaan. Pojat "kiusavat" Janitaa, Teete ei meinaa ommella, Janitan pitäisi mennä ompelemaan. Kauhia häly, ja on tämäkin liukuhihnatyötä, kun eräät eivät tee mitään.

Siis eikä! Ei tästä tuu mitään. Janita aikoo "hirttää" pojat, koska he yrittävät luistaa hommista. Seiskat kuuluvat sekoilevan jostakin...

Eikö ookki päiväkirjan kirjoittaminen... Katon justiinsa tuota Henkan täyttämää nuken mahaa: se on KOLMIO!"

-Silja H

"Tästä se lähtee..."

Tästä se lähtee... Päätettiin äänittää satuja. Niinpä haettiin kirjastosta muutamia satukirjoja: Vihreä susi, Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat, Kolme karhua, Pieni tulitikkutyttö, Kolme rohkeaa pukkia, Pekka Töpöhäntä Amerikassa, Leijonakuningas, Kahdeksan tuttua satua, Vanha mies ja karhu, Toivesadut, Nalle Puhin satulipas, Lapsuuden satuaarre, Lumikki, Esikko ja pikku karhulapset, Mustan kissan hassut tassut.
          Aluksi Birgitta otti meistä kuvia - pieleen meni! Sitten Harri otti meistä kuvia - pieleen meni!"

-Pietu

"Tuleekohan tästä koskaan mitään..."

Ensimmäisellä tunnilla meidän tehtävänämme oli keksiä yrityksille nimiä, mutta tunnilla oli aika rauhatonta, eikä mitään kovin ihmeellistä saatu aikaiseksi. Pojat keittivät kahvia ja Birgitta tarjosi keksejä, mutta meni sekin hieman rohmuamisen puolelle muutamilla. Mietin, että tuleekohan tästä koskaan mitään... Lopputunnista päätettiin kuitenkin vihdoinkin perustaa se blogi meidän yrittäjäarjesta.

Seuraavalla tunnilla äänestimme eri yrityksille vastuuhenkilöitä. Äänestys sujui alun (vaikeuksista huolimatta) ihan sujuvasti. Itse sain pestin Pietun ja Pessin kirjanpitäjänä.

- Johanna

Mimmi vierailulla

"Tänään saimme vieraaksemme Mimmi Sepän. Hän kertoi meille NuorisoLeaderista, joka on nuorten omien hankkeiden rahoitusväline ja ja jonka käyttökohde voi olla esim. tapahtumien järjestäminen, harrastusmahdollisuuksien parantaminen tai muu vastaava toiminta, jossa nuoret ovat itse suunnittelijoina, toteuttajina ja raportoijina.

            Mimmi jakoi meille kaksi eri esitettä, joissa oli tietoa KeskipisteLeaderista ja Fly - nuoret liitämään -hankkeesta. Lisäksi hän kertoi jostain Homma-rahasta, jota on mahdollista anoa omalle hankkeelle - myös tähän liittyvän esitteen Mimmi antoi meille.

           Pidimme ideatyöpajan. Ensin järjestäydyimme ryhmiksi teemojen mukaan: lukeminen, musiikki, elokuvat ja liikunta. Sen jälkeen keksimme ryhmille nimet. Tehtävänämme oli keskiä mahdollisimman monta ideaa kymmenen minuutin aikana. Hullutkin ideat olivat sallittuja. Mimmi jakoi jokaiselle ryhmälle lappuja ja laittoi munakellonsa päälle. Kun kymmenen minuuttia oli kulunut, Mimmin munakello pirisi, ja aika loppui.

          Purimme ideat yhteisesti ja eniten ideoita keksineen ryhmän jäsenet saivat palkinnoksi huulirasvat. Vähän ajan kuluttua Mimmi lähti, ja me päästiin käymään vähäsen välkällä ennen seuraavan tunnin alkua."

-Helmi-Riitta

              

Suut makiaksi

"Tänään suunnittelimme ohjelmapalveluyritystä. Melkein kaikki halusivat, että perustettaisiin tällainen yritys. Suunnittelimme jo, että missä kaikissa paikoissa voisimme käydä esiintymässä. Birgitta jakoi suklaata ja sanoi, että "suut makiaksi". 

         Lähdimme kylälle ideajahtiin. Ajattelimme, että tilaisuuden tullen voisimme kysyä ihmisiltä, että minkälaista toimintaa kylällä kaivattaisiin. Mietimme samalla, että ehtisimmekö mukaan Naistenmessuille Ouluun, mutta totesimme kuitenkin, että emme taida ehtiä. 

            Viime vuoden ysit tekivät huovutettuja helmiä, ja ne olivat myyntimenestys, joten mekin päätimme kokeilla... Lisäksi Birgitta muisteli tehneensä omille lapsilleen joskus kauan sitten Pietu- ja Pessi-nimiset nuket, joiden kaavat hän oli löytänyt jostakin käsityölehdestä. 

        Ajattelimme, että voisimme lähteä myymään tuotteittamme jonnekin muuallekin kuin Kestilään, vaikkapa Raaheen. Pirre kertoi, että oli kysynyt Soinin Jussilta, voisiko hän viedä meidät metsään sieniä poimimaan. Simo, Kemi ja Pietu tuolla keksivät omiaan. Onko Pertun Pyörä hyvä yrityksen nimi? Voisiko se olla jokin muu? Before Eight?

              Huom! Ensi tiistaina E & Y -tunnille meille tulee joku vieras!"

 -Riikka

Ideoita, ideoita, ideoita...

"Kokous alkoi melko hälinällä. Kaikki hakivat omaa paikkaansa, ja pöydät siirettiin niin, että kaikki näkivät toisensa. Birgitta kertoi yrittäjyydestä,  että oli löytänyt mukavia juttuja, joihin kenties voisimme osallistua.  Rupesimme miettimään, minkälaisia yrityksiä voisimme perustaa.  

                Yksi ehdotus oli Pertun (tai Pietun) Pyörä: voisimme alkaa korjata ja tuunata vanhoja pikkuvikaisia pyöriä - jotka luonnollisesti saisimme lahjoituksina... Pistämme vain ilmoituksen kuntatiedotteeseen jotenkin tähän tyyliin: "Otetaan vastaan pyöriä..." Jokainen pyörä saisi uuden elämän käsissämme ja keväällä järjestettäisiin polkupyörähuutokauppa.

                 Toisella tunnilla jatkettiin ideointia, ja ideoitahan tuli: koiran talutusta, pihatöissä auttamista, erilaisia käsitöitä.

                   Toimihenkilöiden valinta ja muuta mukavaa seuraavissa kokouksissa."

-Janita